Ikääntyvän keittiössä piilee tulipaloriski
Kanta-Hämeen pelastuslaitos saa hälytyksen ikääntyneen ihmisen kodista. Hälytyksen aiheuttaja löytyy keittiöstä. Iäkäs asukas on paistanut vanhalla valurautahellalla lihapullia samaan tapaan kuin monesti ennenkin – tällä kertaa paistinpannu oli kuitenkin unohtunut välistä.
Tapaus ei ole ainutlaatuinen. Paloinsinööri Kari Ylönen on törmännyt vastaavanlaisiin tarinoihin ennenkin.
”Yhdessä tapauksessa ikäihmisen tarkoitus oli keittää vettä vedenkeittimessä, joka oli hellan päällä. Hän laittoi veden keittimeen ja virrat päälle, mutta virrat menivätkin päälle hellaan eikä keittimeen”, Ylönen kertoo erään esimerkin.
Usein ikäihmisten kodeissa vahingot sattuvat juuri keittiössä. Pelastuslaitoksen tilastojen mukaan jopa 13 % kaikista ruuanlaittoon liittyvistä tulipaloista sattuu yli 74-vuotiaille. Muissa paloissa ikäihmisten osuus on prosentin luokkaa.
Vakuutusyhtiöiden tilastot vahvistavat trendin
Samaa trendiä voidaan havaita myös vakuutusyhtiöiden tilastoissa. Palovahinkoja sattuu yhä vanhempien ihmisten kodeissa ja irtaimistoissa.
”Jos katsomme Pohjantähden tilastoja viimeisen viiden vuoden ajalta, niin tilastot osoittavat, että vahinkoja sattuu yhä vanhemmille ihmisille”, Pohjantähden tuoteomistaja Mari Vuorio-Markkanen kertoo.
Pohjantähden tilastojen mukaan palovahingoista kärsivien iäkkäiden asiakkaiden keski-ikä on noussut 73 vuodesta lähes 77 vuoteen viimeisen viiden vuoden aikana.
”Ihmiset elävät vanhemmiksi ja asuvat kotona pidempään. Monet ikäihmiset ovat myös hyvässä fyysisessä kunnossa. Läheskään aina paloturvallisuusriskiä ei aiheutakaan fyysisen toimintakyvyn heikkeneminen, vaan muut iän tuomat muutokset”, Vuorio-Markkanen jatkaa. Samoilla linjoilla on myös Ylönen.
”Ihminen ikääntyy, ja silloin tulee erilaisia rajoitteita, kuten muistiin liittyviä ongelmia. Muutos on hidas, jolloin ikäihminen tai hänen omaisensa eivät välttämättä sitä huomaa – kunnes sitten tulee se moka, joka aiheuttaa vaaratilanteen,” Ylönen sanoo.
Miten ikäihmisten kotipaloja voidaan estää?
Palovahinkojen torjunnassa tärkeitä ovat perinteiset palo- ja häkävaroittimet, sammutuspeitteet ja muut turvavälineet. Vähintään yhtä tärkeitä ovat kuitenkin ennaltaehkäisevät toimenpiteet.
”Ikäihmiset asuvat usein iäkkäämmissä kiinteistöissä, joissa esimerkiksi keittiön kodinkoneet ovat vanhempia. Esimerkiksi vaihtamalla valurautahellan itsestään sammuvaan induktiolieteen voi pienentää riskejä merkittävästi”, Vuorio-Markkanen sanoo.
Vaikka ennaltaehkäiseviin toimiin ryhtyisi, vahinkoja voi sattua. Silloin vakuutusturvan ajantasaisuus nousee tärkeään rooliin.
”Ikääntyminen ja erityisesti muistisairaudet lisäävät vahinkojen riskiä. Ennaltaehkäisyyn kannattaa panostaa, mutta myös vakuutusturvan kattavuutta on hyvä tarkastella. Tässä omaisilla ja läheisillä on iso rooli.”
Turvallisuuskävely – ennaltaehkäisyä lähiomaisten avulla
Lähiomaisten olisi hyvä tehdä säännöllisesti turvallisuuskävely ikäihmisen kotona ja tarkistaa, voiko asuinympäristöstä tehdä turvallisemman. Apuna voi käyttää yksinkertaista tarkistuslistaa, joka auttaa tunnistamaan mahdollisia vaaranpaikkoja:
- Kulkuväylien turvallisuus: Voiko ylimääräisiä tavaroita vähentää? Ovatko matot liukumattomia tai voiko ne poistaa kompastumisriskin vähentämiseksi? Onko rollaattorille tai muille apuvälineille riittävästi tilaa?
- Toimintakyvyn ennakointi: Tarvitaanko esimerkiksi seinäkahvoja wc-tiloihin tai sängyn viereen tukikaidetta? Monissa kunnissa näitä voidaan asentaa kotona asumisen tukemiseksi jopa ilman kustannuksia.
- Keittiön paloturvallisuus: Onko hellan ja muiden lämpöä tuottavien laitteiden ympärillä tarpeettomia tavaroita, kuten kippoja ja muovipurkkeja, jotka voivat syttyä tuleen?
Pienillä muutoksilla voidaan merkittävästi parantaa kotona asuvan ikäihmisen turvallisuutta ja ehkäistä tapaturmia ja palovahinkoja jo ennalta.
